Tutustuminen
Ensimmäinen kerhokerta syksyllä tai keväällä, kun on uusia lapsia mukana. Painotetaan tutustumista, leikkimistä ja ryhmähengen luomista.
OTA MUKAAN: paperia, värikyniä ja vihkon
Luontonimi: Mennään piiriin ja ensimmäinen aloittaa keksimällä itselleen luontonimen, joka alkaa oman nimen alkukirjaimella ja sanoo esimerkiksi ”Hei, olen Saara Susi” tehden samalla jonkin liikkeen. Muut vastaavat ”Hei Saara Susi” ja toistavat liikkeen. Piirissä seuraavana oleva keksii myös itselleen nimen ja liikkeen. Tervehtiminen aloitetaan kuitenkin aina ensimmäisenä olleesta ja kun päästään piirin viimeiseen, toistetaan siis kaikkien piiriläisten nimet ja liikkeet.
Läpsy: Mennään piiriin ja yksi jää keskellä sanomalehden kanssa. Ohjaaja voi aloittaa sanomalla jonkun piiriläisen nimen ja tämän pitää ehtiä sanoa jonkun toisen nimi ennen kuin keskellä oleva läpsäyttää häntä päähän. Jos hän ei ehdi sanoa kenenkään nimeä, joutuu hän keskellä. Näin jatketaan niin kauan kuin tahdotaan.
Jono: Ohjaaja käskee lasten mennä jonoon esimerkiksi ikäjärjestyksessä, pituuden, hiusten pituuden tai vaatteiden värin mukaan. Lasten pitää muodostaa oikea järjestys puhumatta.
Patsaat: Muodostetaan pienet ryhmät ja ohjaaja sanoo aina, montako kättä, jalkaa, päätä, peppua jne. ryhmällä saa olla maassa.
Solmu: Valitaan solmulle yksi tai useampi purkaja, joka menee niin, ettei näe muita. Muut muodostavat piirin ja menevät solmuun. Purkaja purkaa solmun irrottamatta muiden käsiä.
Laaditaan yhdessä kerholle säännöt ja kirjoitetaan ne paperille sekä keksitään kerholle nimi. Voidaan myös tehdä kerhovihko, johon voidaan joka kerta piirtää ja kirjoittaa viikon aikana tehtyjä luontohavaintoja.
Luontokolo: Jokainen etsii itselleen mukavan paikan, johon voi käpertyä istumaan tai makaamaan. Se voi olla esim. puun juurella, kallionkolossa tai heinikossa. Jokainen on luontokolossaan 5-10min, kunnes ohjaaja kutsuu lapset pois sieltä. Luontokoloissa ollaan hiljaa ja tarkkaillaan luontoa ja kuunnellaan sen ääniä. Lopuksi voidaan jutella yhdessä siitä, minkälaisia havaintoja kukakin teki. Luontokolo voidaan toistaa joka kerhokerta tai silloin tällöin.
Maakasvatushenkinen aistiharjoituskerta
Kannattaa toteuttaa syksyllä tai keväällä, kun on kohtuullisen lämmintä ja kasveja saatavilla. Tarkoituksena on oppia havainnoimaan luontoa ja sen kauneutta entistä herkemmin.
OTA MUKAAN: vanhoja filmipurkkeja, pahvisia pieniä ”taulunkehyksiä”, peili jokaiselle, värikarttoja
Ensin leikitään jotain energianpurkuleikkiä. Hyviä leikkejä ovat esim. Viimeinen pari uunista ulos, Tervapata, Kuka pelkää kompostoijaa, Karhu nukkuu, Maa, meri, taivas ja Puuhippa.
Tuoksucoctailit: Lapsille annetaan filmipurkit. Jokainen tekee niihin tuoksun silppuamalla sinne erilaisia kasveja. Kun kaikki ovat saaneet tuoksunsa valmiiksi, keräännytään piiriin ja pidetään coctailkutsut. Kierrätetään tuoksuja piirissä ja tuoksutellaan muiden aikaansaamia tuoksuja.
Ympäristötaidenäyttely: Jokaiselle annetaan kehykset ja pyydetään etsimään mielestään jotain kaunista luonnosta. Se voi olla esimerkiksi jokin pieni kasvi, lehti, kivi tai mitä vain. Taideteokselle keksitään nimi ja kehykset jätetään sen ympärille. Lopuksi kierretään katsomassa kaikkien taideteokset.
Taivaskävely: Jokaiselle annetaan peili ja lapset menevät jonoon ja pitävät toisella kädellä edellä olevaa hartiasta kiinni. Peili asetetaan silmien alle nenän varteen peilipuoli taivaalle päin. Ohjaaja johdattaa jonoa hitaasti ja varovasti ja lapset katsovat peiliin ja pääsevät kokemaan, miltä taivaskävely tuntuu.
Värisarjat: Jokaiselle annetaan väriliuska. Niiden avulla etsitään luonnosta eri värejä ja värisävyjä. Lopuksi jutellaan vielä hetki yhdessä siitä, mitä värejä ja sävyjä löytyi ja olivatko värit ihmisen vai luonnon aikaansaamia.
Puun ystävä: Jakaudutaan pareihin ja parista toinen laittaa silmät kiinni tai silmät sidotaan. Toinen pyörittää häntä hetken paikallaan ja kuljettaa hänet jonkin puun luo. Hän tunnustelee puuta tarkkaan joka puolelta ja sen jälkeen hänet kuljetetaan takaisin lähtöpisteeseen ja pyöräytetään pari kertaa ympäri. Sitten avataan silmät ja on keksittävä, mikä oli se puu, jota kävi tunnustelemassa. Arvaamisen helpottamiseksi voi käydä tunnustelemassa puita ja kokeilla, mikä puu tuntuu siltä, jota tunnusteli silmät sidottuna. Kun oikea puu on löytynyt, vaihdetaan osia.
Luontokolo: Jokainen etsii itselleen mukavan paikan, johon voi käpertyä istumaan tai makaamaan. Se voi olla esim. puun juurella, kallionkolossa tai heinikossa. Jokainen on luontokolossaan 5-10min, kunnes ohjaaja kutsuu lapset pois sieltä. Luontokoloissa ollaan hiljaa ja tarkkaillaan luontoa ja kuunnellaan sen ääniä. Lopuksi voidaan jutella yhdessä siitä, minkälaisia havaintoja kukakin teki. Luontokolo voidaan toistaa joka kerhokerta tai silloin tällöin.
Lemmikit
Voi toteuttaa esimerkiksi joskus, kun sää ei ole ulkoilulle suosiollinen.
OTA MUKAAN: piirruspaperia, värikyniä, lemmikkikirjoja
Leikitään patsas-leikkiä. Muodostetaan pienet ryhmät ja ohjaaja sanoo aina, montako kättä, jalkaa, päätä, peppua jne. ryhmällä saa olla maassa. Sen jälkeen leikitään solmua.
Puhutaan siitä, kenellä on lemmikkejä. Mietitään yhdessä, miten eläimiä pitää hoitaa ja mitä kaikkea tulee huomioida lemmikkiä hankkiessa. Pohditaan myös, miten eläimiä pitää lähestyä.
Jokainen valitsee jonkin lemmikin ja niistä tehdään julisteet. Piirretään tai liimataan paperille eläimen kuva. Kirjoitetaan, mitä eläin syö, missä se asuu, minkälaista hoitoa se tarvitsee ja mitä tarvikkeita sen hoitoon liittyy, onko niitä esim. monen värisiä tai kokoisia jne.
Lopuksi luetaan satu lemmikeistä/eläimistä.
Kangaskassien painaminen
Toteutetaan minä vuoden aikana vain.
OTA MUKAAN: jokaiselle oman vaalean kangaskassin, kangasvärit, pensseleitä, luontoaiheisia sapluunoita (esim. kalvosta tehtyjä) ja sanomalehtiä maalausalustaksi
Ensin puretaan energiaa leikkimällä esimerkiksi kierrätysleikkiä tai tervapataa.
Sen jälkeen puhutaan siitä, miksi tehdään kangaskasseja ja miksi niitä kannattaa käyttää muovipussien sijaan. Käydään läpi muovipussin elinkaari vaiheittain esimerkiksi taululle piirtämällä. Elinkaaren käsittelyssä voit hyödyntää YTV:n vinkkejä.
Keksitään lyhyitä ympäristöaiheisia iskulauseita, joista jokainen valitsee yhden kassiin maalattavakseen.
Maalataan kasseihin iskulauseet ja koristellaan ne erilaisilla kuvioilla. Kassit jätetään kuivumaan ja otetaan kotiin vasta seuraavalla kerralla.
Lopuksi leikitään, jos ehditään.
Luonnon tutkimus taiteen keinoin
Paras toteuttaa syksyllä tai keväällä, kun maa on sula ja kuiva.
OTA MUKAAN: luuppeja, piirrustuspapereita, lyijykyniä ja värejä, pahvikehykset ympäristötaidenäyttelyä varten, luontoaiheinen satu
Leikitään aluksi energianpurkuleikkejä, kuten happosadetta ja puuhippaa. Sen jälkeen tehdään luontovalokuvausharjoitus ja ympäristötaidenäyttely kehysten avulla.
Jokainen etsii jonkin pienen aarteen luonnosta, esimerkiksi kiven, oksan, kävyn tai kasvinkappaleen. Luupitellaan niitä ja tutkitaan myös muiden aarteita ja lopulta mennään niiden kanssa sisälle. Piirretään luupista näkyvä suurennos aarteesta paperille ja liimataan aarre sen viereen. Taideteokset voidaan kiinnittää seinälle.
Lopuksi rauhoitutaan vielä kuuntelemaan luontosatua tai luontokoloon.
Joulujuhlat
Valmistetaan ekologisia joululahjoja ja joulukoristeita.
OTA MUKAAN: Jokaiselle lapselle vähintään yksi metallipurkki ja muutama käpy, eri värisiä papereita, hileliimaa, värikyniä, narua, liimaa, sakset ja joululaulu-cd
Alkuun leikitään esimerkiksi Solmua, Patsaita ja Kalat pakenevat verkosta.
Puhutaan ekologisista joululahjoista ja siitä, miten tavaran määrää voisi vähentää ja mitä voisi antaa lahjaksi tavaroiden sijaan.
Kynäpurkit: Jokaiselle yksi metallipurkki sekä eri värisiä papereita. Yhdestä paperista leikataan purkin ympärille sopiva liuska. Sen voi koristella piirtämällä tai leikkelemällä ja liimaamalla siihen erivärisistä papereista koristeita.
Joulukoristeet: Käpyihin sidotaan narut ja ne koristellaan hileliimalla.
Kuunnellaan joululauluja, syödään herkkuja ja puhutaan joulusuunnitelmista.
Kevätjuhla
OTA MUKAAN: kerhodiplomit, värikyniä ja askartelupaperia, herkkuja siltä varalta, että joku on unohtanut, Olipa kerran planeetta Maa -dvd
Viimeiselle kerralle lapset voivat ottaa mukaan herkkuja. Aluksi askarrellaan kortteja toisille ja kotiin vietäväksi. Niihin voi liimata myös ulkoa kerättyjä koristeita.
Kevätjuhlassa pidetään tietovisa teemoista, joita on käsitelty kerhovuoden aikana. Kysymyksiä voi olla esimerkiksi kierrätyksestä, ravintoketjuista, metsäneläimistä, säästä, ilmastosta ja uhanalaisuudesta. Tietovisan voittaja saa voitostaan diplomin.
Lopuksi katsotaan joku jakso Olipa kerran planeetta Maa –dvd:ltä ja syödään herkkuja. Sen jälkeen jaetaan vielä kaikille kerhodiplomit.