Retkeilytaidot
Kerhokerran voi pitää joko lyhyenä kerhopaikan sisätiloissa ja lähiympäristössä tai voi pitää pidemmän kerhokerran, jotta voi suunnata esimerkiksi johonkin metsään.
OTA MUKAAN: kompassi, karttoja, trangia (+ marinol, mikäli käytätte trangiaa), kiikarit, puukko, taskulamppu, tulitikut, vaelluskengät, rinkka, punkkipihdit, ideaaliside, teltta (tai ainakin näistä ne, mitkä pystyt ottamaan)
Jos ryhmä on levoton, ettekä suuntaa maastoon, kannattaa alkuun ottaa energianpurkuleikkejä, kuten happosadetta tai tervapataa, jotta kerholaiset jaksavat keskittyä keskusteluun.
Keskustellaan yhdessä siitä, mitä retkellä kannattaa ottaa mukaan ja listataan tarvikkeet. Mitä tarvitsee mukaan päiväretkelle ja mitä vaikkapa viikon vaellukselle? Tämän jälkeen ohjaaja voi esitellä eri retkeilyvälineitä. Puhutaan jokamiehenoikeuksista – mitä luonnossa saa tehdä ja mitä ei, esimerkiksi onko tulen teko sallittua ja saako missä vain marjastaa tai kalastaa. Retkellä lähtiessä pitää olla varautunut myös onnettomuuksiin, joten keskustellaan yhdessä, miten niihin voi varautua ja mitä ensiapuvälineitä tulisi olla mukana.
Opetellaan yhdessä käyttämään kompassia ohjaajan opastuksella ja jokainen saa kokeilla. Sisätiloissa voi opetella ilmansuuntien mukaan suunnistamista ja suunnan ottamista. Jos olette maastossa, voi kokeilla todella suunnistaa paikasta toiseen.
Trangiaan voidaan tutustua ulkona keittämällä lämmintä mehua. Jos haluatte, voitte harjoitella myös teltan kasaamista.
Mikäli lopussa on aikaa, voidaan leikkiä esimerkiksi pupu-pensashippaa.
Avaruus
Paras toteuttaa pimeään vuodenaikaan, jolloin voi katsella tähtiä.
OTA MUKAAN: tähtitiedekirjoja, iso paperi sekä pienempiä jokaiselle, vesivärejä
Leikitään ulkona esimerkiksi leikkejä Tahmeat popcornit ja Maa, meri, taivas.
Siirrytään sisään ja mietitään yhdessä, miten avaruus on syntynyt ja mitä planeetat ja tähdet ovat. Muistellaan, mitä planeettoja aurinkokunnassamme on ja piirretään ne oikeassa järjestyksessä ja mittasuhteissa taululle tai isolle paperille. Voidaan tehdä myös tähtikuvioita niin, että jokainen voi itse valita jonkin tähtikuvion ja värittää kynttilän pätkällä tähdet paperille. Niiden päälle voi maalata vesiväreillä taivaan (vesivärit eivät tartu steariinikohtiin). Teoksista voidaan koota tähtikuvionäyttely seinälle, kun maalaukset ovat kuivuneet.
Lopuksi voidaan katsoa video avaruudesta ja tähdistä, esimerkiksi jokin osa Olipa kerran avaruus -sarjasta. Vaihtoehtoisesti voidaan leikkiä vaikkapa solmua.
Ravintoketjut
Voi toteuttaa minä vuodenaikana vain.
OTA MUKAAN: vanhoista lehdistä leikattuja kuvia kasveista ja eri eläimistä, piirrustuspaperia, liimaa
Ensin leikitään leikkiä Mikä eläin. Jokaiselle teipataan selkään jonkin eläimen kuva ilman, että hän itse tietää, mikä eläin se on. Leikki voidaan tehdä pareittain tai ryhmissä. Kukin pyrkii vuorollaan selvittämään, mikä eläin itse on kyselemällä kysymyksiä, joihin vastataan vain kyllä tai ei. Kysymykset voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: nukunko talviunta, asunko Suomessa, syönkö lihaa, osaanko lentää, olenko ruskea jne.
Mietitään yhdessä, mikä on ravintoketju ja miten energia siirtyy tasolta toiselle. Voidaan tehdä lista lajeista, jotka ovat kasvinsyöjiä, petoja ja hajottajia. Sen jälkeen askarrellaan ravintoketjut. Jokainen liimaa paperilleen leikattuja kasvin ja eläimen kuvia niin, että niistä muodostuu ravintoketju. Käydään yhdessä jokaisen ravintoketju läpi.
Leikitään ulkona ravintoverkko-leikkiä. Lapset jaetaan kasveihin, kasvinsyöjiin, lihansyöjiin ja hajottajaan. Kasvit pysyvät paikallaan ja muut juoksevat syömässä niitä, jotka kuuluvat kenenkin ruokavalioon. Kiinni saadut tippuvat pois pelistä ja hajottaja on leikin viimeinen.
Säätilat
OTA MUKAAN: höyheniä, kirjoja joissa kerrotaan säästä
Leikitään veden kiertokulku –hippaa (ohjeet Luonto-Liiton luontoleikkivihkosessa) sekä tervapataa. Mikäli on sateinen kerhokerta, jätetään ulos purkki täyttymään sateesta ja siirrytään sisälle. Kerhokerran lopuksi katsotaan, paljonko vettä purkkiin on kertynyt kerhokerran aikana.
Keskustellaan siitä, miten pilvet, tuuli, sade, sumu ja ukkonen syntyvät. Ohjaajalla on hyvä olla esillä kirjoja, joissa kerrotaan näistä sääilmiöistä ja on kuvia ja kaavioita sääilmiön synnystä. Tietoa löytyy esimerkiksi lukioiden maantiedon kirjoista. Eri sääilmiöiden merkit löytyvät mm. Karpalo-vihkosesta. Voidaan harjoitella niiden piirtämistä paperille tai liitutaululla. Ohjaaja voi myös arvuutella lapsilta, mikä mikäkin merkki on.
Mietitään, onko ilma ainetta. Demonstroidaan sitä höyhenien avulla. Pareittain pidetään niitä puhaltamalla ilmassa ja todetaan, että ilman on ainetta, koska se kannattelee höyhentä.
Askarrellaan yhdessä yksi tai muutama tuuliviiri kankaanpalasista, jotka kiinnitetään kepin päähän, ja kokeillaan ulkona, tuuleeko ja mistä suunnasta.
Lopuksi leikitään vielä Maa, meri, taivasta ja Kalat pakenevat verkosta sekä mennään luontokoloon.
Hyönteiset
Tämä kerhokerta on paras toteuttaa esimerkiksi loppukeväästä, jolloin on jo runsaasti hyönteisiä liikkeellä. Hyönteisiä voidaan tarkkailla esimerkiksi lähipuistossa, -metsässä tai koulun pihalla.
OTA MUKAAN: luuppeja, petrimaljoja, määritysoppaita (Lupista lainattavissa monia erilaisia hyönteisoppaita), Olli Oravainen ja Mari Muurahainen –satu, paperia ja värikyniä
Aluksi leikitään mm. Lepakko ja koi –leikkiä sekä Kalat pakenevat verkosta ja Karhu nukkuu. Kun energiaa on purettu tarpeeksi, istutaan piiriin ja pohditaan yhdessä, mitä hyönteiset ja selkärankaiset ovat, miten ne lisääntyvät, ruokailevat, talvehtivat jne. Luetaan Olli Oravainen ja Mari Muurahainen –satu. Keskustelun ja sadun jälkeen piirretään paperille erilaisia selkärangattomia ja kiinnitetään huomiota erityisesti jalkojen ja ruumiinosien määrään. Kaikki voidaan piirtää yhdelle isolle paperille ja nimetä siihen sekä kiinnittää tietoisku paperi seinälle. Tämän jälkeen siirrytään ulos ja tutkitaan ja luupitellaan löydettäviä hyönteisiä ja määritetään niitä määrityskaavioiden avulla (Karpalo-vihkossa).
Lopuksi leikitään arvaa eläin –leikkiä, niin että arvattavat eläimet ovat eri hyönteisiä ja selkärangattomia (esim. leppäkerttu, muurahainen, hämähäkki, sudenkorento, kärpänen, hyttynen, perhonen, mehiläinen, punkki, kovakuoriainen).
Kaupunkiluonto
Voi toteuttaa minä vuodenaikana vain, kevät tai syksy on kuitenkin optimaalinen. Tarkoitus on luoda lapsille herkkyyttä havainnoida ja huomata myös kaupungissa oleva luonto ja tehdä havaintoja arkiympäristössään.
OTA MUKAAN: luuppeja, kiikarit, kerhovihko, puistovaklaus- ja arvioi leikkipaikka –tehtävät kaikille lapsille
Aluksi leikitään Lepakko ja koi –leikkiä sekä Maa, meri, taivasta.
Retkeillään kerhopaikan ympäristössä ja kiinnitetään huomiota kaikkeen ympäröivään. Pysähdytään puistoon tai koulun pihalle tekemään havaintoja ja kuuntelemaan, mitä kuuluu. Mennään luontokoloon ja siellä jokainen voi täyttää Arvioi leikkipaikka-tehtävän. Lapset voivat luupitella ympäristöä, niin ötököitä, kasveja kuin kiviäkin ja nähdä tutun ympäristön eri näkökulmasta. Kiikaroidaan myös ympäristöä, näkyisikö puissa lintuja? Sen jälkeen tehdään luontovalokuvaus-harjoitus hienojen kohtien huomaamiseksi.
Kun tutkimukset on tehty, kirjoitetaan kerhovihkoon havaittuja lajeja ja mietitään, miten ne tulevat toimeen kaupungissa. Tehdään vielä Puistovaklaus-tehtävä. Jos aikaa jää, lapset voivat piirtää kerhovihkoon kuvia havainnoistaan.
Lopuksi leikitään vielä Karhu nukkuu- leikkiä ja puuhippaa.
Metsän eläimet
OTA MUKAAN: tietokirjoja metsäneläimistä, paperia, värikyniä, happosadepyykkipojat, ristikot ja lastenhoitoa- ja kenen poikasia -tehtävät
Aluksi leikitään myyräpopulaatioleikkiä, evoluutioleikkiä ja happosadetta (ohjeet Luonto-Liiton luontoleikkivihkosessa). Leikit voi jättää myös loppuun, jos ryhmä ei ole erityisen levoton.
Mikäli ryhmä on rauhallinen, voidaan ensin keskustella yhdessä metsäneläinten ominaisuuksista, kuten reviiristä, vaistoista, ravinnosta, kommunikoinnista jne. Pohditaan, mitkä eläimet ovat nisäkkäitä ja miten nisäkkäät eroavat muista eläimistä. Lisäksi kannattaa keskustella ihmisten ja villieläinten välisestä suhteesta ja tuoda lapsille ilmi, ettei eläimiä tarvitse pelätä.
Lyhyen keskustelun jälkeen voidaan tehdä ohjaajien materiaalipinosta löytyvä eläinaiheinen ristikko sekä ”lastenhoitoa” ja ”kenen poikasia” –tehtävät.
Jokainen tekee jostain metsäneläimestä tietoiskupaperin. Siihen voi kuvan piirtämisen lisäksi kirjoittaa tietoja esimerkiksi ravinnosta, koosta, tuntomerkeistä, lisääntymisestä, talvehtimisesta, elinympäristöstä, vihollisista ja levinneisyydestä. Lapset voivat etsiä tiedot kirjoista (jos kerhopaikassa ei ole sopivia kirjoja, lainaa kirjastosta tai Lupista tai tulosta wikipediasta tai muualta netistä tietoja valmiiksi). Ehdotuksia eläimistä: mäyrä, metsäpäästäinen, metsähiiri, tunturisopuli, metsämyyrä, piisami, majava, metsäjänis, kettu, supikoira, susi, karhu, kärppä, lumikko, näätä, ahma, ilves, saukko, metsäkauris, hirvi.
Mikäli ryhmä on levoton, voi tietoiskupapereiden sijaan katsoa esimerkiksi jonkin videon metsäneläimistä tai panostaa energianpurkuleikkeihin, joissa käsitellään eri eläimiä. Voidaan leikkiä myös Mikä eläin –leikkiä.