Yrttien istuttaminen
Toteutetaan keväällä.
OTA MUKAAN: multaa, jogurttipurkkeja tai voirasioita, yrttien siemeniä
Leikitään energianpurkuleikkejä, kuten puuhippaa ja happosadetta. Sen jälkeen tehdään puujumppa, eli ensin ollaan kyykyssä siemenenä, joka alkaa vähitellen kasvaa puuksi. Kädet leviävät oksiksi ja sormet lehdiksi. Kurkotetaan kohti aurinkoa. Puu huojuu tuulessa, kutiaa, kun orava kävelee runkoa pitkin ja tiputtaa lehdet syksyllä ja kasvattaa keväällä uudet. Vanha puu tiputtaa oksat, katkeilee ja lopulta kaatuu kokonaan.
Istutetaan jogurttipurkkeihin erilaisia yrttejä, jotka lapset voivat viedä myöhemmin mukanaan kotiin. Mietitään, mitä yrtit tarvitsevat kasvaakseen hyvin ja mistä ja miten ne saavat esimerkiksi ravinteet ja veden. Voidaan piirtää paperille tai taululle kuva ja nuolilla osoittaa, mistä kasvit saavat minkäkin tarvitsemansa kasvun edellytyksen.
Lopuksi mennään vielä ulos leikkimään puun ystävään ja mennään luontokoloon.
Kevätseuranta
Toteutetaan keväällä, esimerkiksi toukokuun alussa.
OTA MUKAAN: lasten omat havaintovihkot tai kevätseurantalomakkeita sekä jokaiselle kynän ja luupin
Ensin leikitään koulun pihalla esimerkiksi leikkejä Tervapata ja Kalat pakenevat verkosta.
Puhutaan yhdessä kevään heräämisestä ja mitä kaikkea siihen liittyy. Tarkkaillaan koulun pihalla näkyviä kevään merkkejä, esimerkiksi puiden silmuja, kukkivia kasveja ja ötököitä. Tunnistetaan myös yhdessä lajeja. Sen jälkeen siirrytään metsään jos mahdollista, ja tarkkaillaan myös siellä kevään merkkejä. Havainnot kirjataan ylös Kevätseuranta-lomakkeeseen.
Lopuksi leikitään metsässä luontovalokuvausta ja puun ystävää.
Vesi ja vedenkierto
Toteutetaan syksyllä tai keväällä, kun vesi virtaa paljon.
OTA MUKAAN: pari turhaa ämpäriä (esim. suurtalouskeittiöltä), läpinäkyvää muovia (kelmu käy, mutta paksumpi on parempi) sekä ilmastointiteippiä
Puhutaan veden olomuodoista ja miten ne muuttavat muotoaan. Mietitään myös sitä, miten tärkeää vesi on elämälle ja mitkä asiat uhkaavat vesivaroja. Piirretään yhdessä vedenkiertokulun kaavio (malli esim. Karpalo-vihkossa). Voidaan katsoa vesiaiheinen ohjelma, esimerkiksi Olipa kerran planeetta Maa- dvd:ltä tai lyhyt Eritrea - vesi vähissä dokumentti (molemmat lainattavissa Lupista).
Tehdään vesikiikarit. Leikataan ämpäristä pohja pois ja teipataan muovi tiiviisti ämpärin pohjan ympäri. Mennään purolle, joelle, lammelle tms. kiikaroimaan vesikiikarilla. Katsellaan vedenalaista maailmaa – näkyykö elämää? Varovasti, ettei kukaan kastu!
Lopuksi leikitään veden kiertokulku -hippaa.
Maaötökät
Paras toteuttaa loppukeväällä tai alkusyksystä.
OTA MUKAAN: luupit, valkoiNen lakana ja ötökkäpurkkeja
Leikitään esimerkiksi lepakko ja koi sekä mikä eläin –leikkejä.
Levitetään valkoinen lakana heinikkoon ja katsotaan, nouseeko sieltä pikkuötököitä lakanalle. Ötököitä voidaan laittaa ötökköpurkkeihin ja luupitella ja tunnistaa ötökkäkirjojen avulla ja määrityskaavioiden avulla. Vaikkei läheskään kaikkeja lajeja tunnistettaisikaan, on ötököiden tutkiminen lapsille elämys. Muistakaa päästää ötökät takaisin vapaaksi!
Mietitään, mitä erilaisia ötököitä kukakin tietää ja tunnistaa. Tutkimuspaikkaa voidaan vaihtaa pariin kertaan ja katsoa, näkyykö esimerkiksi metsässä, heinikossa ja hiekalla eri ötököitä.
Jos luupittelulta jää aikaa, voidaan piirtää erilaisia ötököitä ja nimetä niitä paperille, jonka lapset voivat sitten viedä kotiinsa.
Vesiötökät
OTA MUKAAN: ötökkäkirjoja, haaveja ja syviä muovikulhoja (huom! haaveja kannattaa kysyä lainaksi järjestöiltä, esim. Lupilta)
Alkuun leikitään muutama energiaa purkava leikki, kuten Happosade ja Lepakko ja koi.
Mennään lammen tai järven rannalle (myös rehevässä joessa voi olla ötököitä riittävästi). Nostetaan haaveilla rannassa heinää (tai levää, jos sellaista on) ja lasketaan se maahan. Kasvillisuuden joukosta löytyy erilaisia ötököitä, kuten katkoja ja sukeltajia. Laitetaan ne kulhoihin veteen. Vaikkei läheskään kaikkeja lajeja tunnistettaisikaan, on ötököiden tutkiminen lapsille elämys. Voitte yrittää määrittää lajeja esimerkiksi Karpalo-vihkosta löytyvien määrityskaavioiden avulla. Muistakaa päästää ötökät takaisin vapaaksi!
Mikäli vesiötököitä ei löydy, voitte tutkia myös ympäristön maaötököitä tai keskittyä leikkimiseen.
Kasvien tutkiminen (2 kerhokertaa)
Voi toteuttaa eri tavoin eri vuodenaikoina. Keväällä tai alkusyksystä voi tutkia eläviä kasveja. Tässä ehdotus kahdeksi kerhokerraksi, mutta niistä voi tiivistää myös yhden kerhokerran.
1. kerta
OTA MUKAAN: kasvipärssi (tai isoja kirjoja), kasvintunnistusoppaita, kasvi36-leikki
Aluksi tehdään puujumppa ja leikitään puuhippaa.
Tehdään yhdessä lista siitä, mitä kasvi tarvitsee elääkseen. Sen jälkeen tutkitaan ulkona kasveja. Luupitellaan niitä ja kerätään eri kasveja ja tunnistetaan ne kirjojen avulla. Voidaan kirjata ylös, kuinka monta kasvilajia havaitaan.
Prässätään kasvit seuraavaa kertaa varten.
Lopuksi leikitään kasvi36-leikkiä. (lainattavissa Lupista ja kysymykset myös moodlessa)
2. kerta
Tarvitset mukaan: kartonkia, saksia, kontaktimuovia, värikyniä ja edelliskerran kasviprässin kasveineen
Aluksi puretaan energiaa juoksuleikeillä, kuten pupu-pensashipalla ja pöllöt ja myyrät-leikillä.
Otetaan edellisellä kerralla prässiin laitetut kasvit pois sieltä. Luupitellaan niitä taas ja mietitään, ovatko kuivatut kasvit erinäköisiä kuin tuoreet. Askarrellaan kasveista esimerkiksi hienoja kasvikortteja kiinnittämällä ne kontaktimuovilla kartonkiin. Lisäksi nimetään kaikki kasvilajit. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä kasveista yksi tai useampi muistipeli kerhon käyttöön ja pelata sitä, kunnes kaikki tunnistavat kasvit.
Lopuksi leikitään vielä evoluutioleikkiä.