Kesken pahinta hellejaksoa tuli parille luppilaiselle mieleen lähteä ex-tempore-retkelle Kirkkonummen Meikoon. Niinpä sinne lähti lopulta virkistymään viisi retkiryhmän ulkoilma-addiktia.
Matka Kirkkonummen asemalta Meikojärven rannalle oli hikinen, mutta järven viileä vesi karisti pahimmat hiet päältä. Päivä kului varjoisissa metsissä ja vähemmän varjoisilla metsäteillä kulkien, välillä lampien rannalla taukoa viettäen sekä mustikoita ja metsämansikoita poimien. Sopiva leiripaikka löytyi upean suolammen rannalta jykevien honkien suojasta.
Ilta kului nopeasti ruokaa keitellen, lammessa uiden ja sudenkorentojen taiturimaista lentoa katsellen. Hyttyset häiritsivät taivasalla nukkumista, ja kuumaan telttaan oli pakko mennä. Inisevää laatua oli kuitenkin tarjolla huomattavasti vähemmän kuin alkukesästä. Toisaalta paarmoja pörräsi Meikon saloilla sitäkin enemmän.
Helle ei tahtonut hellittää, vaan lämpötila pysyi yölläkin 20 asteen tuntumassa. Auringonnousun aikaan, puoli viideltä, oli juuri sopivan viileää ja kasteisen raikasta. Aurinko kuitenkin kipusi vauhdilla ylemmäs ja jo seitsemän tienoilla lämpötila hätyytteli hellelukemia.
Paluumatka asemalle oli jälleen hikinen. Kuumuudesta huolimatta kannatti retkelle ehdottomasti lähteä, kuten aina muutenkin. Siis metsään mars, helteelläkin!
Teksti ja kuvat: Teemu Saloriutta